Perhevapaalla – Miltä tuntuu jäädä äitiys-/isyysvapaalle ja tulla takaisin sieltä? Miten se on EMUn puolesta järjestetty?

Emulaisten keski-ikä on hieman päälle 36 vuotta. Jo sen perusteella voi arvata, että moni emulainen on henkilökohtaisessa elämässään tilanteessa, jossa perheen perustaminen ja vanhempainvapaat ovat ajankohtaisia. Miltä tuntuu jäädä emulaisena vanhempainvapaalle ja palata sieltä? Lue tästä Annan, Matiaksen ja Marin kokemuksia työn yhdistämisestä perhe-elämään.

Anna: Kun sain tietää olevani raskaana, en olisi millään malttanut olla kertomatta ilouutista heti myös töissä. Etenkin lähimpien kollegoiden ja esihenkilön kanssa on todella lämpimät välit, joten oikein odotin, milloin pääsen kertomaan uudesta tulokkaasta. Kun ne hetket koittivat, oli kollegoiden, esihenkilön ja johdon myötäeläminen suorastaan liikuttavaa. Tuli onnitteluita halauksien kera, voinnin tiedusteluja ja jopa onnenkyyneleitä. Monen kanssa on tullut raskausuutisten jakamisen jälkeen jaettua perheen perustamiseen ja lapsen saamiseen liittyviä ajatuksia, ja olen saanut kokeneemmilta vanhemmilta hyviä neuvoja ja vinkkejä.

Töiden uudelleen järjestely aloitettiin ajoissa ennen äitiysvapaan alkua ja siihen panostettiin koko tiimin voimin. Kollegat auttoivat sellaisten asioiden esiin tuomisessa, mitä ei ehkä itse olisi tullut ajatelleeksi, ja esihenkilö tuki prosessissa. Perehdytyksiin varatiin tarpeeksi aikaa. Esihenkilön kanssa käytiin keskustelua siitä, mitä tunteita poisjääminen nostattaa ja mitä alustavia ajatuksia paluuseen liittyen tällä hetkellä on aikataulullisesti ja työn sisällön kannalta. 

Viimeisen työpäiväni kunniaksi oli järjestetty läksiäislounas sekä iltapäiväkahvit herkkutarjoiluineen ja vaippakakkuineen. Olipa yksi kollegani neulonut pienet villasukatkin tulokkaalle. Muistamiset tuntuivat todella ihanilta!

Näiden kaikkien käytännön toimien ja emulaisten myönteisen suhtautumisen siivittämänä oli mukavan luottavainen olo jäädä äitiysvapaalle. Tiedän, että asiat hoituvat poissaoloni aikana ja olen tervetullut takaisin, kun sen aika jälleen koittaa. EMU Family näytti jälleen, mistä se on tehty <3

Matias: Kun perheeseemme syntyi kolmas lapsi, oli meillä vaimoni kanssa puhetta, että jäisin jossain vaiheessa pidemmäksi aikaa kotiin. Vaimo voisi näin palata nopeammin töihin ja minä taas ottaa enemmän vastuuta kotipuolesta. Olin työskennellyt EMUlla aikaisemmin, kävin vajaa pari vuotta muilla työnantajilla, mutta kivat työkaverit, hyvä fiilis ja töiden monipuolisuus saivat hakemaan EMUlle takaisin. Takaisinpaluun yhteydessä kyselin heti, olisiko pidempi isyysvapaa mahdollista kohdallani. Tähän suhtauduttiin positiivisesti ja vapaa suunniteltiin etukäteen. Taisi olla niin, että eniten perhevapaan onnistuminen jännitti itseäni. Miten töissä pärjätään ja miten kaikki onnistuu? Nyt jälkikäteen tämä oli ihan turha asia stressattavaksi. 

Pari kuukautta ennen perhevapaatani tiimiin rekryttiin uusi tekijä. Näin työtehtävien jako onnistui sujuvasti. Nyt EMUn tiimi on kasvanut entisestään ja uskon, että perhevapaiden järjestäminen on koko ajan entistä helpompaa.

Puoli vuotta meni kotona mukavasti. Lasten kanssa rauhassa oleminen teki tosi hyvää. Alkuperäisestä töihinpaluusuunnitelmasta poikettiin hieman ja palasin takaisin vähän myöhemmin, mitä olimme alunperin sopineet. Töihin palattuani sovimme, että teen vielä muutaman kuukauden 80 % työaikaa. Yleisesti vielä paluusta voin todeta sen, että pieni tauko toi mukavaa muutosta omiin työtehtäviin.

Suosittelen sekä pidempää isyysvapaata että EMUa työnantajana. Arvojeni mukaan perhe on tärkein. En halua ryöstää siltä aikaa ja tuntuu, ettei niin ole tarvinnutkaan töiden takia tehdä. EMUssa tuetaan mielestäni lapsiperheitä hyvin. Itseasiassa nytkin, kesälomien jälkeen, tein pari kuukautta 80 % työviikkoa, joka helpotti sekä perheen arjen pyörittämistä että omaa jaksamistani. 

Mari: Esikoiseni synnyttyä tammikuussa 2021 viihdyin kotosalla erinomaisesti. Minuun oltiin oltu yhteydessä EMUn puolesta pitkin äitiyslomaani, oma tiimini kyseli silloin tällöin kuulumisia ja muutkin kollegat laittelivat toisinaan viestiä. Oli tunne, että ihmisiä kiinnosti myös minun niin kutsuttu uusi arkeni ja kuulumiseni vapaalla. Jossakin kohti vauvavuotta alkoi tuntumaan, että kaipaisin päiviini jo jotain muutakin tekemistä kuin pelkkää lapsiarkea.

Äitiysloman lähestyessä loppuaan lokakuussa 2021 ilmoitin jääväni vielä pariksi kuukaudeksi hoitovapaalle ja samassa yhteydessä ilmaisin haluni tehdä jotakin pientä myös töiden puolesta, mikäli minulle jotakin fiksua tekemistä löytyisi. Sovimme tuntityöstä tietyn asiakkuuden parissa, mikä oli minulle siihen tilanteeseen juuri passeli vaihtoehto. Kun olin ilmoittanut töihinpaluupäiväni, minuun oltiin yhteydessä, kerrottiin tiimin kuulumiset sekä mistä työni alkaisi taas palattuani. Tästä tuli todella kiva fiilis – wau, paluuseeni ihan valmistaudutaan! Minut myös kutsuttiin tiimin yhteiseen virkistyspäivään kesällä ja tapasin työkavereita myös lounaan merkeissä syksyllä. Ennen paluutani aloin samaan myös muualta organisaatiosta viestejä, kuinka paluutani odotettiin. Menin siis takaisin hommiin todella hyvin mielin ja innoissani. 

Työarki lähti rullaamaan loistavasti. Palattuani töihin tammikuussa 2022 puolisoni vietti lapsemme kanssa 7kk kotona ja EMUn hybridityömalli sekä mahdollisuus tehdä töitä kotoa mahdollistivat myös minulle pieniä hetkiä lapsen kanssa työpäivien lomassa. Saattoipa lapseni joskus myös vilahdella muutamissa palavereissakin 😀 Tämä oli vielä tuossa kohti itselleni todella tärkeää ja arvokasta, ettei tarvinnut olla täysin erossa lapsesta kokonaisia päiviä. 

Lapsemme aloitti päiväkodin elokuussa ja myös päiväkotiarkea ovat helpottaneet EMUn joustavat työajat ja mahdollisuus tehdä töitä kotoa käsin. Toisinaan olen valinnut hakea lapsen aikaisin päiväkodista, jotta saamme hieman enemmän yhteistä aikaa ja jatkanut töitä sitten, kun lapsi on mennyt nukkuman. Tästä mahdollisuudesta olen myös kiitollinen. 

Lokakuun alusta 2022 aloitin 80% työajan pitäen aina perjantait vapaata töistä. Tähänkin EMUlla suhtauduttiin pelkästään kannustavasti! Minua on myös ilahduttanut suuresti ettei vanhemmuuttani tai ajankäyttöni muuttumista ole missään vaiheessa EMUlla katsottu haittatekijäksi työelämässä etenemiseni tai kehittymiseni kannalta, vaan päinvastoin, jatkuvasti on tsempattu eteenpäin ja annettu uusia haasteita sekä mahdollisuuksia. Toivoisin, että näin olisi jokaisessa työyhteisössä <3