Lukuaika 3 min Julkaistu 31.08.2026
Talousluvut ovat oikein, mutta eivät kerro mitään
Kirjanpito on kunnossa, raportit valmistuvat ajallaan ja yrityksen talousprosessien nykyaikaisuuteenkin on saatettu kiinnittää huomiota.
Sitten johtoryhmän pitäisi päättää, jatketaanko tietyn liiketoiminta-alueen rahoittamista. Ja yhtäkkiä kukaan ei pysty sanomaan, paljonko kyseinen liiketoiminta oikeasti tuottaa tai tekeekö yritys ydinliiketoiminnallaan rahaa.
Ei siksi, että taloustiimi olisi tehnyt jotain väärin. Vaan siksi, että taloustieto on rakennettu eri tarkoituksiin eri tavoin.
Liikevaihto kirjataan kirjanpidossa yhdellä logiikalla ja ennustemallissa toisella. Varaston arvoa ei ole päivitetty vuodenvaihteen jälkeen. Kulut on kirjattu oikein, mutta sellaisessa muodossa, ettei eri liiketoiminta-alueiden kannattavuutta pysty helposti erottamaan toisistaan.
Kokous päättyy tutulla tavalla: joku ottaa asian selvitettäväkseen. Taulukko rakennetaan käsin uudelleen. Päätöstä odotetaan vielä kaksi viikkoa.
Luvut ovat olemassa, mutta johto ei silti pysty tekemään päätöstä niiden perusteella.
1. Kun taloushallintoa ei ole suunniteltu päätöksentekoa varten
Monissa yrityksissä kirjanpito on suunniteltu ennen kaikkea lakisääteisen raportoinnin ja viranomaisvaatimusten näkökulmasta. Sen tehtävä on täyttää säännöt ja lait. Kirjanpitoasi ja taloushallintoasi ei ole välttämättä rakennettu vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin johdon pitäisi saada vastaus päätöksiä tehdessään.
Tässä piilee kuitenkin yksi kirjanpidon totuuksista: maksat taloustiedosta, jolla voisit johtaa, jo nyt, vaikka kuvittelet ehkä maksavasi vain lakisääteisistä toimista. Kirjanpito on kaiken muun taloustiedon perusta ja yrityksen talouden yksi tärkeimmistä totuuden lähteistä.
2. Lukuja joudutaan tarkistamaan kerta toisensa jälkeen
Kun raportointia ei ole rakennettu päätöksentekoa varten, vastuussa olevat ihmiset eivät voi täysin luottaa siihen sellaisenaan. Ei siksi, että luvut olisivat väärin, vaan siksi, ettei niitä ole koottu tavalla, joka tukisi johtamista.
Silloin jokainen alkaa rakentaa omaa versiotaan. Talousosasto tekee omansa, liiketoiminta omansa ja hallitus pyytää vielä kolmannen näkymän. Useampi tiimi käyttää aikaansa sellaisten lukujen pyörittämiseen ja muokkaamiseen, jotka ovat jo olemassa. Silti kokonaiskuva jää epäselväksi.
Hukka ei näy vain taloushallinnon kustannuksissa. Vielä kalliimpaa on menetetty aika ja jaetyn ymmärryksen puute. Rahoituskierroksella tai neuvottelussa tuo viive voi pahimmillaan maksaa koko kaupan. Jos päätös odottavat kaksi viikkoa, voi olla, että päätös tehdään kaksi viikkoa liian myöhään.
3. Päätös tehdään joka tapauksessa
Epäselvät luvut pysäyttävät päätöksenteon harvoin. Sen sijaan ne muuttavat sitä, mihin päätös perustuu.
Hankintoja hyväksytään, koska ne vaikuttavat järkeviltä. Henkilöstöä palkataan, koska kasvua odotetaan. Jokainen yksittäinen päätös voi olla täysin perusteltu sen tiedon perusteella, joka päätöksentekijällä sillä hetkellä on.
Lopputuloksena syntyy osaoptimointia: joukko järkevältä vaikuttavia päätöksiä, joilla ei välttämättä ole yhteistä suuntaa.
Ja kaksi vuotta myöhemmin nuo päätökset näkyvät taseessa.
Mitä huono päätöksenteko maksaa?
Kun talousraportointi ei vastaa johdon tarpeisiin, ratkaisu on usein helppo nimetä: uusi ERP, BI-ratkaisu tai tekoälyä hyödyntävä raportointi.
Mikä tahansa näistä voi olla oikea ratkaisu. Ongelma on siinä, että keskustelu siirtyy helposti siihen, mikä työkalu pitäisi hankkia, ennen kuin on pysähdytty kysymään, mikä ongelma sillä oikeastaan pitäisi ratkaista.
Siksi kannattaa ottaa askel taaksepäin ja kysyä: mikä on taloushallinnon tehtävä?
Vastaus ei ole raportointi.
Taloushallinnon tehtävä on mahdollistaa parempi päätöksenteko. Päätökset puolestaan määrittävät, mihin yrityksen rajalliset resurssit suunnataan.
Tämä muuttaa koko kysymyksenasettelun.
Kysymys ei ole siitä, mitä meidän pitäisi mitata. Kysymys on siitä, mitä päätöksiä yrityksen pitää pystyä tekemään – ja mitä niiden ratkaisemiseksi pitäisi tietää jo siinä hetkessä, kun kysymykset ja vastausvaihtoehdot ovat pöydällä.
Miten rakentaa päätöksentekoa tukeva taloushallinto?
Hyvin rakennettu taloushallinto ei välttämättä näytä ulospäin miltään ihmeelliseltä. Se tarkoittaa ennen kaikkea toimivia rakenteita ja yhteisiä käytäntöjä, kuten:
-
Liikevaihdon kirjaamiseen käytetään samaa logiikkaa sekä kirjanpidossa että ennustemallissa.
-
Tilikartta on rakennettu niin, että liiketoiminta-alueiden taloudellinen suorituskyky voidaan nähdä ilman manuaalista uudelleenrakentamista.
-
Kuukausittainen tilinpäätös- ja raportointirytmi palvelee johtamista, ei vain lakisääteistä raportointia.
-
Kirjanpidon ja ennustemallin välinen kuilu on riittävän pieni, jotta tietoa ei tarvitse rakentaa joka kerta uudelleen.
-
Tasetta seurataan kuukausittain, koska aiempien päätösten vaikutukset kertyvät sinne jo kauan ennen kuin ne näkyvät kassassa.
Mikään tästä ei välttämättä vaadi uutta ohjelmistoa. Se vaatii sen, että talouden rakenteet suunnitellaan tarkoituksella sen sijaan, että ne vain peritään ja niitä ylläpidetään sellaisina kuin ne ovat aikojen kuluessa sattuneet muodostumaan.
Kun perusta on kunnossa, myös myöhemmin hankittavat työkalut ovat aidosti hintansa arvoisia.
Tarve tällaiselle rakenteelle tulee usein vastaan juuri silloin, kun sen rakentamiseen on vähiten aikaa: rahoituskierroksella, omistajanvaihdoksessa tai tilanteessa, jossa hallituksen pitää keskustelun sijaan tehdä päätös. Kun se hetki tulee, et halua käyttää aikaa kokonaiskuvan rakentamiseen. Haluat nähdä kokonaisuuden ja tehdä päätöksen.
Yksi kysymys kannattaa nyt esittää:
Kun pöydällä on asia, joka vaatii päästöstä, vastaavatko luvut siihen – vai täytyykö jonkun ensin lähteä rakentamaan ne uudelleen?
Rakenna pohja ennen kuin tulee kiire
Ota yhteyttä
Lue lisää blogeja
Juttele asiantuntijalle
Fredrik Widenas
+358 40 738 7209
fredrik.widenas@emu.fi
Fusce dignissim ante sit amet ante dapibus
porttitor. Nam ornare arcu a eleifend fermentum. Fusce eu vulputate eros. Donec non tempor leo.
Pyydä tarjous
Kerro meille tarpeitasi ja olemme sinuun
yhteydessä mahdollisimman pian.



