T&K-vähennys: Suomalaisen byrokratian kafkamaisuutta pahimmillaan

Yksi suurimmista ongelmista T&K-vähennyksessä on viranomaisten välinen käsittämätön ristiriita. Lähes jokaisesta vähennyshakemuksesta Verohallinto on pyytänyt lisäselvityksiä. Antamatta verovelvolliselle oikeutta korjata veroilmoitustaan, joka on tehty hyvässä uskossa verottajan ohjeistuksen mukaisesti, Verohallinto on tarkastelun aikana karsinut vähennyksen piiriin hyväksyttävät kustannukset suurelta osin pois ja tuen sijaan yritys onkin saanut 2 % veronkorotuksen. 

Erityisen hämmentävää on se, että samat hankkeet, jotka Verohallinto katsoo tavanomaiseksi liiketoiminnan kehittämiseksi, on Business Finlandissa hyväksytty luovaksi ja uuden tiedon tuottamiseksi. Business Finland vs. Verohallinto – kuka oikeasti päättää? Tämä eripura viranomaisten välillä heijastelee laajempaa ongelmaa: T&K-vähennyksen kriteerit eivät ole selkeitä, ja ne tulkitaan eri tavalla riippuen siitä, kuka hakemusta käsittelee. Johdonmukaisuus loistaa poissaolollaan.

OECD Frascati -manuaalin mukaan T&K-toiminnan tulisi olla luovaa, tavoitteellista, epävarmuuteen perustuvaa ja tuottaa uutta tietoa. Vaikka monet suomalaiset kasvuyritykset täyttävät nämä vaatimukset kehityshankkeissaan, Verohallinnon mielestä ne eivät näytä kelpaavan vähennyksen piiriin. Tämä luo ristiriidan, joka vie uskottavuuden koko verokannustimelta.