Lukuaika 2 min Julkaistu 07.10.2024

T&K-vähennys: Suomalaisen byrokratian kafkamaisuutta pahimmillaan

Kirjoittanut

Samuli Saviala & Johanna Vuorto-Honkala

Kasvuyrittäjien maailmassa jokainen etu on elintärkeä. Vuonna 2023 voimaan tullut tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) yhdistelmävähennys esiteltiin suurin lupauksin uutena verokannustimena suomalaisille yrityksille. Todellisuudessa tämä kannustin on nyt osoittanut olevansa suomalaista byrokratiaa pahimmillaan – monimutkainen, epäselvä ja loppujen lopuksi pääsääntöisesti vahingollinen veronkorotusten muodossa. Verokannustin on osoittautunut myös verottajan heikosti ohjeistamaksi, ja ohjeistuksen puute on asettanut verovelvollisia eri asemaan verokohtelun osalta. Tilanne on kafkamainen eli byrokratia on niin monimutkainen ja epäreilu, että yritykset kokevat olevansa täysin voimattomia edessään olevan kasvottoman järjestelmän keskellä. Yrittäjät jäävät byrokratian rattaisiin: päätökset tuntuvat sattumanvaraisilta, selvityspyyntöjä satelee ja hylkäyspäätökset vaikuttavat mielivaltaisilta ja epäjohdonmukaisilta.

Yksi suurimmista ongelmista T&K-vähennyksessä on viranomaisten välinen käsittämätön ristiriita. Lähes jokaisesta vähennyshakemuksesta Verohallinto on pyytänyt lisäselvityksiä. Antamatta verovelvolliselle oikeutta korjata veroilmoitustaan, joka on tehty hyvässä uskossa verottajan ohjeistuksen mukaisesti, Verohallinto on tarkastelun aikana karsinut vähennyksen piiriin hyväksyttävät kustannukset suurelta osin pois ja tuen sijaan yritys onkin saanut 2 % veronkorotuksen.

Erityisen hämmentävää on se, että samat hankkeet, jotka Verohallinto katsoo tavanomaiseksi liiketoiminnan kehittämiseksi, on Business Finlandissa hyväksytty luovaksi ja uuden tiedon tuottamiseksi. Business Finland vs. Verohallinto – kuka oikeasti päättää? Tämä eripura viranomaisten välillä heijastelee laajempaa ongelmaa: T&K-vähennyksen kriteerit eivät ole selkeitä, ja ne tulkitaan eri tavalla riippuen siitä, kuka hakemusta käsittelee. Johdonmukaisuus loistaa poissaolollaan.

OECD Frascati -manuaalin mukaan T&K-toiminnan tulisi olla luovaa, tavoitteellista, epävarmuuteen perustuvaa ja tuottaa uutta tietoa. Vaikka monet suomalaiset kasvuyritykset täyttävät nämä vaatimukset kehityshankkeissaan, Verohallinnon mielestä ne eivät näytä kelpaavan vähennyksen piiriin. Tämä luo ristiriidan, joka vie uskottavuuden koko verokannustimelta.

Hylkäyksiä ja veronkorotuksia – missä oikeus?

Vaikka T&K-vähennys oli tarkoitettu tukemaan innovatiivisia yrityksiä, vaikuttaa siltä, että se toimii lähinnä keinona lisätä verokertymää. Hylkäävien päätösten yhteydessä määrätyt veronkorotukset vaikuttavat suorilta rankaisutoimenpiteiltä, eikä kannustinta näytä olevan mahdollista hyödyntää ilman merkittävää veronkorotusriskiä yritykselle.

Monet yrittäjät ovat ilmaisseet pettymyksensä tähän verokannustimeen. Se, mikä oli tarkoitettu innovaation ja kasvun tukemiseen, onkin muuttunut byrokraattiseksi painajaiseksi.

Väärin suunniteltu tuki vai rahastuksen väline?

Suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vähennys on nykyisessä muodossaan enemmän haitaksi kuin hyödyksi monille yrityksille. Viranomaiset eivät edes itse pääse yhteisymmärrykseen vähennyksen kriteereistä. Tilanne on kestämätön.

Verovelvollisten eriarvoistaminen tulee korjata. Me kasvuyrittäjät olemme Suomen tulevaisuus, ja meitä ei voi haudata kafkamaiseen byrokratiaan. Nyt on käytävä taistelu suomalaisen yrittäjyyden sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tulevaisuudesta.

Samuli Saviala
CEO
+358 50 530 5471
samuli.saviala(a)emu.fi

Johanna Vuorto-Honkala
CLO, Head of Accounting Services
+358 50 548 1919
johanna.vuorto-honkala(a)emu.fi