Ota yhteyttä
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä

Lukuaika 4 min Julkaistu 10.06.2025

Puoliväliriihen päätökset kootusti: Hallituksen kaavailemat muutokset

Saara Backman
Kirjoittanut
Saara Backman

saara.backman@emu.fi

Suomen hallitus on huhtikuussa 2025 käymässään puoliväliriihessä eli kehysneuvottelussa sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Puoliväliriihen päätöksillä hallitus pyrkii vahvistamaan Suomen talouskasvun edellytyksiä sekä huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä. Tässä blogissa keskitymme puoliväliriihen päätöksiin, jotka vaikuttavat erityisesti yrittäjiin, yrityksiin ja omistamiseen. Muita neuvotteluissa käsiteltyjä teemoja, kuten sosiaaliturvaan, kotitalouksiin tai koulutukseen liittyviä päätöksiä, ei ole koottu tähän. Miten riihipäätökset tulisivat toteutuessaan vaikuttamaan sinun yrityksesi toimintaan? Jatka lukemista!

riihipaatokset 2025

Hallituksen puoliväliriihen päätökset koskivat muun muassa:

  • Yhteisöverokannan alentamista
  • Ansiotuloverotuksen keventämistä
  • Arvonlisäverotuksen keventämistä(14% 🡪 13,5) 
  • Yritysten avainhenkilöiden lähdeveron alentamista
  • Tappioiden vähennysoikeuden pidentämistä
  • Osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukaisen hyödyntämisen estämistä verotuksessa
  • Perintöveron alarajan korottamista sekä maksettavan koron alentamista
  • Lahjaveron alarajan korottamista
  • Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista
  • Työhuonevähennyksen poistamista
  • Työtulovähennyksen lapsikorotuksen kasvattamista 
  • Työsuhdepolkupyörien verovapaan edun poistamista
  • Yritystukien vähentämistä
  • Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärän nostamista
  • YEL-järjestelmän muutosten valmistelemista
  • Yrityslähestymiskiellon toteutuksen varmistamista

Seuraavassa vielä tarkemmin tietoa muutosehdotuksista.

Mitä asioita neuvotteluissa käsiteltiin?

Hallitus on päättänyt alentaa yritysten yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä. Yhteisövero on vero, jonka yritykset maksavat voitostaan. Tämä tarkoittaisi, että nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta laskettaisiin 18 prosenttiin. Tämän muutoksen odotetaan parantavan yritysten investointikykyä ja kilpailukykyä.

Yritysten avainhenkilöiden lähdeveroa ollaan niin ikään alentamassa. Lähdevero on vero, joka peritään suoraan tulon lähteeltä, esimerkiksi palkasta tai korosta. Nykyinen 35 prosentin lähdevero laskettaisiin 25 prosenttiin. Tavoitteena on houkutella ja pitää Suomessa kansainvälisiä osaajia.

Työnteon kannustimien parantamiseksi hallitus on päättänyt laskea ansiotuloverotusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Ansiotuloverotus tarkoittaa palkka-, eläke- ja etuustuloista maksettavaa veroa. Samalla korkeimmat ansiotuloverotuksen marginaaliveroasteet alennettaisiin nykyisestä 54 prosentista 52 prosenttiin. Marginaaliveroaste kuvaa, kuinka paljon veroa maksetaan lisäeurosta tuloa. Tämä muutos pyrkii keventämään työn verotusta ja lisää ostovoimaa.

Muutoksia on tulossa myös arvonlisäverotukseen (ALV). ALV on myyntihintaan sisältyvä vero, jonka kuluttaja maksaa tavaraa tai palvelua ostaessaan. Nykyiseen 14 prosentin ALV-kantaan kuuluvien hyödykkeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden, verokanta laskettaisiin 13,5 prosenttiin. Tämä pieni muutos keventää näiden perushyödykkeiden hintaa kuluttajille.

Verotukseen suunnitteilla kevennyksiä 

Yksi merkittävä muutos on vahvistettujen tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen. Tällä hetkellä, jos yritys tekee tappiota, se voi vähentää nämä tappiot myöhempien vuosien verotettavista voitoista 10 seuraavan verovuoden aikana. Muutoksen myötä tämä aika pitenee 25 vuoteen. Tämä antaa yrityksille huomattavasti enemmän aikaa hyödyntää aiemmat tappionsa verotuksessa, mikä parantaa niiden kykyä selviytyä ja investoida pitkällä aikavälillä.

Lisäksi osakeyhtiöiden osakevaihtojärjestelyihin on tulossa muutoksia. Näillä muutoksilla pyritään estämään osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen osinkoverotuksen minimointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verolainsäädäntöä tullaan täsmentämään. Tavoitteena on varmistaa oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi verotus.

Muutoksia tappioiden vähennysoikeuteen ja osakevaihto­järjestelyihin 

Tällä hetkellä perintöveroa täytyy maksaa, jos perinnön arvo on vähintään 20 000 euroa. Hallituksen päätöksen mukaan perintöveron maksamisen alarajaa korotetaan 30 000 euroon. Tämä tarkoittaa, että pienemmistä perinnöistä ei tarvitse enää maksaa veroa. Lisäksi perintöveron maksuajalta perittävää korkoa päätettiin alentaa, mikä keventää veronmaksua erityisesti silloin, kun perintöveron maksuun tarvitaan pidempää aikaa. Tämän muutoksen vuotuinen vaikutus on noin 20 miljoonaa euroa.

Myös lahjaverotukseen on tulossa helpotuksia. Tällä hetkellä lahjaveroa maksetaan, jos lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti lahjaveron alarajaa korotetaan 7 500 euroon. Tämä nostaa verovapaan lahjan arvoa, mikä tekee esimerkiksi pienempien omaisuuksien siirtämisestä edullisempaa ja suoraviivaisempaa.

Korotukset perintö- ja lahjaveron alarajaan

Hallitus on päättänyt kompensoida verotulomenetetyksiä muilla julkisen talouden tuloja lisäävillä ja menoja säästävillä toimilla. Hallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä muutos koskee sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. Tällä hetkellä nämä maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa, mikä alentaa jäsenen maksettavaa veroa. Vähennysoikeuden poistaminen nostaisi näiden jäsenmaksujen maksajien verotusta vastaavalla summalla.

Lisäksi hallitus on päättänyt tiivistää veropohjaa ja ehdottanut useiden verovapaiden etujen poistamista. Tämä tarkoittaa, että työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyörien verovapaa etu poistettaisiin. Työhuonevähennys on mahdollistanut tiettyjen kodin ja työn yhteyteen liittyvien kulujen vähentämisen verotuksessa, ja työsuhdepolkupyöräetu on puolestaan tarjonnut verovapaan tavan hankkia polkupyörä työnantajan kautta. 

Työtulovähennykseenkin on tulossa muutoksia, mutta korotusten muodossa – suunnitteilla on työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostaminen. Työtulovähennys alentaa palkkatuloista maksettavaa veroa, ja lapsikorotus tarkoittaa lisävähennystä lapsiperheille. Tämän korotuksen myötä lapsiperheiden verotus kevenisi työtulojen osalta.

Muutoksia vähennysoikeuksiin

Vuoden 2026 alusta lähtien yritystukia tullaan vähentämään 12 miljoonalla eurolla. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä leikkaus on rajattu siten, että se ei vaikuta tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) tai audiovisuaalialan (AV) tukiin. 

Vaikka muita yritystukia leikataan, T&K-toiminnan rahoitusta tullaan sen sijaan lisäämään. Hallitus on jo aiemmin linjannut merkittävistä T&K-rahoituksen korotuksista ja kohdennuksista tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelmassa T&K-panostusten kokonaismääräksi vuosille 2026–2027 on asetettu lähes 6,6 miljardia euroa.

Nyt hallitus on päättänyt vahvistaa tätä linjaa ja lisätä rahoitusta kyseisille vuosille entisestään. Myös hallinnollisiin valtuuksiin päätettiin tehdä muutoksia. Esimerkiksi Business Finlandin ja Suomen Akatemian T&K-toimintaan kohdennetut valtuudet tulevat nousemaan merkittävästi seuraavina vuosina, mikä mahdollistaa näiden organisaatioiden entistä suuremmat panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin. Tämä tukee Suomen kilpailukykyä ja tulevaisuuden kasvua.

Muutokset yritystukiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitukseen

Hallitus on puoliväliriihessään linjannut useista uudistuksista, jotka etenevät nyt valmisteluvaiheeseen. Nämä muutokset koskevat erityisesti yrittäjien eläketurvaa ja yritysten mahdollisuuksia suojautua häirinnältä.

Yrittäjän eläkelain (YEL) järjestelmään kaavaillaan merkittäviä muutoksia. Tavoitteena on, että yrittäjän eläkevakuutusmaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin todellisten tulojen perusteella. Tämä on vastaus pitkään jatkuneeseen keskusteluun YEL-tulojen riittävyydestä ja niiden vastaavuudesta yrittäjien todelliseen tulotasoon. Hallitus on päättänyt käynnistää tämän uudistuksen valmistelun sen jälkeen, kun selvityshenkilön laatima selvitys on valmistunut. Uudistuksella pyritään parantamaan yrittäjien sosiaaliturvaa ja varmistamaan eläkejärjestelmän kestävyys.

Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään yrityslähestymiskiellon toteutuksen varmistamisesta. Tämä tarkoittaa, että jatkossa yritys voisi hakea lähestymiskieltoa yksilölle, esimerkiksi jatkuvan häiriökäyttäytymisen takia. Tähän asti lähestymiskielto on ollut ensisijaisesti yksityishenkilöiden käytössä oleva suojakeino. Uudistuksen myötä yritykset saavat uudenlaisen työkalun suojautuakseen esimerkiksi asiakkaiden tai muiden henkilöiden aiheuttamalta jatkuvalta häirinnältä tai uhkailulta, mikä voi parantaa työympäristön turvallisuutta ja toiminnan sujuvuutta.

YEL-järjestelmän uudistuksen valmistelu ja yrityslähestymiskiellon toteutus

Edellä kuvatut hallituksen päätökset ja lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksesi arkeen ja talouteen vuodesta 2026 alkaen. Uudistukset tuovat mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että mahdollisia haasteita, ja niiden vaikutukset vaihtelevat toimialasta ja yrityksen koosta riippuen.

On ensiarvoisen tärkeää, että yrityksesi on valmistautunut tuleviin muutoksiin. Olemme täällä auttaaksemme sinua ymmärtämään näiden päätösten konkreettiset vaikutukset ja löytämään parhaat ratkaisut yrityksesi menestyksen varmistamiseksi.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja keskustellaan, miten voimme tukea yritystäsi tässä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tilitoimistomme tarjoaa kattavat palvelut aina taloushallinnosta veroneuvontaan ja lakipalveluihin, jotta saat kaikki tarvitsemasi neuvot yhdestä paikasta.

Tutustu lakipalveluihimme Tutustu veropalveluihimme

Muutokset vaikuttavat yritykseesi – Mitä ne tarkoittavat juuri sinulle?
#blogit #laki #verotus

Lue lisää artikkeleitamme

YT-laki: Muutos voimaan 1.7.2025, tämä pitää tietää
yt laki muutos
blogit
YT-laki: Muutos voimaan 1.7.2025, tämä pitää tietää
Puoliväliriihen päätökset kootusti: Hallituksen kaavailemat muutokset
puolivaliriihipaatokset orpon hallitus 2025
blogit
Puoliväliriihen päätökset kootusti: Hallituksen kaavailemat muutokset
Paikallinen sopiminen muuttuu 2025: Mitä työnantajan pitää tietää?
paikallinen sopiminen 2025
blogit
Paikallinen sopiminen muuttuu 2025: Mitä työnantajan pitää tietää?
Vuosiloma - usein kysytyt kysymykset
vuosilomalaki
blogit
Vuosiloma - usein kysytyt kysymykset
Ota yhteyttä