Vuosiloman kertyminen ja kuinka suuri lomapalkka on?

Lomanmääräytymisvuosi tarkoittaa ajanjaksoa 1.4.—31.3., jolta katsotaan kunakin vuonna ansaittujen lomapäivien määrä. Lomapäivien kertyminen riippuu siitä, kuinka paljon teet töitä kuukaudessa.

Lomapäiviä kertyy, jos olet töissä

• vähintään 14 työpäivää/kk tai
• vähintään 35 h/kk.
  (Huom! Alle 35 h/kk tekevällä on oikeus vapaaseen.)

Käytännössä siis jokaisesta työssäolo tunnista kertyy lomapalkkaa- tai lomakorvausta, vaikkei varsinaisia lomapäiviä kertyisikään. Työssäoloajan lisäksi vuosilomaa kertyy myös työssäolon veroiselta ajalta vuosilomalain mukaisesti. Tämä tarkoittaa aikaa, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työssäolon veroista aikaa ovat tietyt ajanjaksot, mm. vanhempainvapaat, tilapäinen hoitovapaa, pakottavat perhesyyt sekä sairaudesta, tapaturmasta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta tai lomauttamisesta johtuva aika. Näiden osalta vuosilomapalkkaan lisätään laskennallinen palkka. Tarkemmin työssäoloajan veroisesta ajasta on kerrottu vuosilomain 2 luvun 7 pykälässä.

Lomapäiviä kertyy kuukaudessa

• alle 1v työsuhteessa: 2 pv/kk
• yli 1v työsuhteessa 2,5 pv/kk

Jos työsuhteesi on alkanut viimeistään 1.4.2022, sinulle on kertynyt 30 lomapäivää 1.4.2022—31.3.2023 lomanmääräytymisvuoden aikana.

Työntekijälle ei kuitenkaan kerry vuosilomapäiviä, mikäli hän tekee alle 35 tuntia kuukaudessa. Tässäkin tapauksessa hänellä on oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättömien lomapäivien tai maksamattoman lomakorvauksen osalta.

Lomapalkan ja lomakorvauksen laskenta riippuu työntekijän palkkaustavasta. Vuosilomalaissa on kolme erilaista laskentatapaa.

Myös kaikkina kuukausina alle 35 tuntia tekeville työntekijöille lasketaan lomakorvaus prosenttiperusteisesti. Tarkemmin vuosilomapalkan laskentasäännöistä pääset lukemaan vuosilomalain 3. luvusta.

Muista aina tarkistaa lomapalkan ja lomakorvauksen suuruus sekä sen määräytymisen perusteet. Työnantaja on velvollinen toimittamaan työntekijälle vuosilomapalkkalaskelman.

Kesälomien suunnittelussa on tärkeää kuunnella työntekijän toiveita. Työantaja määrää loma-ajankohdan huomioimalla tasapuolisen lomien sijoittelun. Loma-ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, niin ehdoton takaraja on 2 viikkoa ennen vuosilomaa.

Kesälomakausi on 2. toukokuuta – 30. syyskuuta (24 lomapäivää). Talviloma pidetään 1. lokakuuta – 30. huhtikuuta (6 lomapäivää) välisenä aikana. Työantajan on huolehdittava, että työntekijä pitää ansaitut vuosilomat lomakausien puitteissa. Kesä- ja talvilomat tulisi pitää yhdenjaksoisena. Mikäli se ei ole mahdollista, niin kesälomasta pitää antaa yhdenjaksoisena vähintään 12 lomapäivää.
Työntekijällä on myös oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa (eli 6 lomapäivää). Jos työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan, niin siitä on sovittava työnantajan kanssa.

Vuosilomapäiviä kuluttavat arkipäivät maanantaista lauantaihin.

Työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana on hänellä kuuden lomapäivän omavastuu. Mikäli hän pitää lomaa enemmän kuin 6 lomapäivää, on hänellä oikeus pyytää tätä jaksoa siirrettäväksi. Siirtäminen edellyttää, että työntekijä pyytää viipymättä loman siirtämistä. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan, joten käytännössä omavastuupäivät koskevat vain työntekijöitä, joille  on kertynyt yli neljän viikon vuosiloma. Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa tulee työntekijän pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä.

Työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, mikäli hän ei ansaitse vuosilomaa 24 päivää sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia ja hän olisi normaalisti työssä ollessaan ansainnut 24 lomapäivää. Lisävapaapäivien ansaintaa tarkastellaan lomanmääräytymisvuosittain, mutta niitä ei anneta sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti 12 kuukautta. Yhdenjaksoisuus katkeaa, jos poissaolon välissä on kuukausi, jolta työssäolon ajalta kertyy vuosilomaa.

EMUn palkka-asiantuntijat ovat apunasi, mikäli vuosilomiin liittyen herää kysymyksiä. On tärkeää, että työntekijöille on mahdollisuuksien mukaan aina selvillä ajantasainen pitämättömien lomapäivien tilanne. Mikäli lomapäiväsaldoa ei ole näkyvillä vielä esimerkiksi työajanseurantajärjestelmästä tai palkkalaskelmalta, niin olethan yhteydessä omaan palkka-asiantuntijaasi. Katsotaan, mitä voimme yhdessä tehdä.