Maria Koskenmaa
maria.koskenmaa@emu.fi
Lukuaika 2 min Julkaistu 07.11.2025
HR- ja työajanseurantajärjestelmät kulkevat käsi kädessä: henkilöstötiedot, poissaolot ja työajat muodostavat pohjan paitsi sujuvalle HR-työlle myös tarkalle ja virheettömälle palkanlaskennalle. Kun nämä järjestelmät toimivat yhdessä, manuaalisen työn määrä vähenee ja organisaatio voi keskittyä strategisesti tärkeisiin tehtäviin.
Monessa organisaatiossa HR:n ja työajanseurannan ratkaisut ovat syntyneet vuosien varrella kerroksittain. Mukaan on tarttunut väliaikaisia työkaluja, manuaalisia Excel-taulukoita ja eri järjestelmien yhdistelmiä, jotka eivät aina keskustele keskenään. Lopputuloksena on usein raskas arki: tietoa siirretään käsin järjestelmien välillä, virheitä syntyy ja aikaa kuluu hukkaan. Kun järjestelmä ei enää tue yrityksen kasvua tai toimintatapoja, on vaihdon paikka. Mutta miten vaihtaa fiksusti?
Liian usein järjestelmävalinta tehdään pelkästään hienojen myyntipuheiden ja ohjelmistojen lukuisten eri ominaisuuksien perusteella. Todellisuudessa kannattaa edetä toisin päin: tunnistaa ensin yrityksen tarpeet ja prosessit, ja vasta sitten etsiä niihin parhaiten sopiva ratkaisu.
Hyvä lähtökohta on kysyä:
Kun tarve on kirkas, oikea järjestelmä löytyy helpommin ja investointi tuottaa paremman hyödyn.
Eräällä asiakkaallamme henkilöstömäärä kasvoi lyhyessä ajassa 30 henkilöstä yli 50:een. Samalla kasvoivat myös HR:n haasteet:
Kun työntekijöitä on jo yli 50, HR-prosessien on pakko olla järjestelmällisiä, sillä manuaalinen tekeminen enää skaalaudu yrityksen kasvun mukana. Tämä vie aina asiakkaan työaikaa pois jostain muusta.
Ratkaisuna käyttöön otettiin HR-järjestelmä, joka:
Mitä tästä seurasi?
Aikaa säästyi viikoittain useita tunteja asiakkaalla ja sekä palkanlaskijalla, HR:n työkuorma tasaantui ja koko organisaation luottamus dataan parani. Sen myötä myös kasvu jatkuu vakaammalla perustalla.
Järjestelmän vaihtaminen ei ole pieni projekti, joten se kannattaa toteuttaa vaiheittain ja hallitusti, joka alkaa selkeiden tavoitteiden ja aikataulujen määrittämisellä. Projektin alussa on myös tärkeää määrittää roolit, kuka vastaa mistäkin projektin vaiheesta sekä tulee toimimaan järjestelmän pääkäyttäjänä. Hyvä viestintä läpi projektin on myös avainasemassa. Kun työntekijät, esihenkilöt ja johto ymmärtävät hyödyt, muutos otetaan vastaan huomattavasti paremmin. Kun järjestelmä on saatu pilotoitua onnistuneesti, on aika aloittaa työntekijöiden järjestelmällinen koulutus, niin että koko organisaatio osaa käyttää järjestelmää yhteneväisesti ja järjestelmän tuottama data on luotettavaa.
Järjestelmänvaihdon suurimpia hyötyjä ovat:
Käytännössä tämä tarkoittaa: vähemmän näppäilyä, enemmän arvokasta työtä.
EMUlla olemme auttaneet lukuisia organisaatioita valitsemaan ja jalkauttamaan HR- ja työajanseurantajärjestelmiä. Tuomme projektiin:
Voimme olla rinnallasi koko matkan tai vain avainkohdissa, joissa apua eniten tarvitaan. Tärkeintä on tehdä valinta fiksusti: tarve ohjaa, tekniikka seuraa. Haluatko keskustella, miltä teillä voisi näyttää tehokkaampi HR- ja työajanseurantaympäristö? Ota yhteyttä – sparraamme mielellämme!
+358 40 738 7209
fredrik.widenas@emu.fi
Fusce dignissim ante sit amet ante dapibus
porttitor. Nam ornare arcu a eleifend fermentum. Fusce eu vulputate eros. Donec non tempor leo.
Kerro meille tarpeitasi ja olemme sinuun
yhteydessä mahdollisimman pian.