Lukuaika 2 min Julkaistu 30.09.2026

Budjettikausi on täällä – Mitä useimmat ennusteet missaavat jo heti kättelyyn?

Kirjoittanut

Arno Paula

arno.paula@emu.fi

On lokakuu. Budjettikausi on käynnissä – ja rehellisti, harva odottaa sitä innolla. Monille budjetointi on pakollinen paha: hallinnollinen harjoitus, jolle pitää vain saada hyväksyntä ja sitten siirrytään ajatuksissa jo muihin juttuihin.

Siksi budjetointi voidaankin yrittää hoitaa alta mahdollisimman nopeasti. Joku avaa viime vuoden tuloslaskelman, soveltaa siihen kasvuprosentteja ja jakaa summan tasan kahdelletoista kuukaudelle. Hallitus hyväksyy budjetin ja homma selvä.

Maaliskuuhun mennessä budjettisuunnitelma ja bisneksen todellisuus ovat hiljalleen eronneet toisistaan. Kukaan ei huomannut tarkalleen milloin, koska johtoryhmä ei koskaan istunut alas miettimään liiketoimintaa läpi numeroiden valossa.

Budjetti kertoo, mitä yritys tavoittelee.
Ennuste kertoo, mitä todennäköisesti tapahtuu.

Molempia tarvitaan, mutta kumpikaan ei toimi, ellei niitä ole kirjoitettu yrityksesi omalla kielellä.

Usein talousosasto laatii budjetin yksin. Ei omasta valinnastaan, vaan koska yrityksessä ei ole koskaan budjetoitu yhdessä, eikä kukaan oikein tiedä, miten tuo keskustelu avataan saati miten sitä johdetaan. Tuloksena on budjetti, joka puhuu kirjanpitotileistä ja Excel-riveistä, sekä liiketoiminta, joka puhuu asiakkaista, rekrytoinneista ja tuotelähdöistä.

Jo keväällä huomataan, ettei myynti ylla tavoitteeseen. Se käy kalliiksi: jos kuluja ei pystytä leikkaamaan heti, pieni heitto myynnissä voi viedä suurimman osan yrityksen koko vuoden voitosta. Jos kyseessä on kasvuyritys, joka ei vielä tuota voittoa, puuttuvat rahat otetaan suoraan kassasta – eli sijoittajien pussista.

Budjetti ja liiketoiminta eivät puhu samaa kieltä

1. Aloita siitä, miten yritys tekee rahaa

Ennen kuin yksikään numero menee Exceliin, pura liiketoiminta sen perusosiin. Mitä pitää tapahtua, jotta eurokaan liikevaihtoa toteutuu? Mitä sen toimittaminen maksaa eli mikä syö katetta?

2. Tunnista kasvun ajurit

Kasvua voivat vauhdittaa uudet tuotelanseeraukset, myynti, soljuvat perehdytyspolut tai muu tehostaminen. Esimerkiksi asiantuntijayrityksissä ja nopeasti kasvavissa startup-yhtiöissä pullonkaulana on usein se, kuinka monta osaavaa ihmistä pystytään palkkaamaan. Sama periaate, eri muuttujat ja eri budjetointikieli.

3. Rakenna rytmi

Jos budjetti tai ennuste tehdään syksyllä ja sitä katsotaan seuraavan kerran vasta vuoden päästä toteutuneita lukuja tarkasteltaessa, se on ollut koko vuoden täysin hyödytön. Kerran vuodessa katsottu paperi ei ohjaa yhtäkään arjen päätöstä eikä auta reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Jo kuukausittain seurattu ja läpikäyty ennuste on johtamisen työkalu.

Mikä on todettu toimivaksi?

Kasvuyrityksissä budjetti lähtee kunnianhimosta. Ongelma syntyy silloin, kun se jää pelkäksi toiveeksi – kuvaten määränpään, mutta ei reittiä sinne.

Asetelman muuttaa yksi kysymys: Miten pääsemme perille ja kuinka kauan se kestää? Vastaus antaa realistisen näkymän ruohonjuuritasolta ylöspäin. Visio pysyy 2–5 vuoden horisontissa, ja budjetista tulee ensimmäiset 12 kuukautta sitä kohti.

Jos viime vuoden budjetti meni pahasti ohi, sitä ei tarvitse heittää roskiin. Kutsutaan sitä siksi mitä se oli – visioksi – ja korjataan aikajanaa. Määränpää pysyy samana; vain saapumispäivä siirtyy.

Muuta visiot budjetiksi

Budjetti ja ennuste tulevat poikkeamaan toisistaan. Olennaista on se, kuinka selkeästi johto ymmärtää ja pystyy selittämään "miksi?".

Jos budjetti oli vain yleinen kasvuprosentti, vastaus on epämääräinen "myynti oli odotettua heikompaa." Jos se rakennettiin konkreettisista liiketoiminnanajureista lähtien, vastaus on täsmällisempi: "Toinen myyjä aloitti toukokuussa helmikuun sijaan."

Täsmällinen vastaus avaa paremman kysymyksen: Miksi vasta toukokuussa? Alkoiko rekrytointi liian myöhään vai eikö sopivia ehdokkaita ollut? Kuinka perehdytys sujui? Muutamalla oleellisella kysymyksellä päästään tarkastelemaan asiaa syvemmältä ja keskustelu ei koske enää budjettia, vaan kasvun todellista pullonkaulaa – ja nyt käsillä on päätöksenteko.

Kuilu on paikka, jossa johtaminen tapahtuu

Kuukausittainen seuranta pitää liiketoiminnan raiteillaan. Kuitenkin vähintään kerran vuodessa johtoryhmän on noustava arjen yläpuolelle ja katsottava numeroita ulkopuolisen silmin.

Kolme kysymystä riittää aluksi:

Mihin tämä vuosi on todellisuudessa päätymässä, ja mitä voidaan vielä tehdä ennen sen päättymistä?
Missä haluamme olla kolmen vuoden kuluttua?
Mitä ensi vuosi vaatii pitkän aikavälin tavoitteiden valossa – ja mikä on realistisesti mahdollista?

Tällä tavalla tehtynä budjetointi lakkaa olemasta pelkkä hallinnollinen rutiini. Siitä tulee hetki, jolloin johtoryhmä miettii liiketoiminnan läpi yhdessä, ja tämä logiikka alkaa ulottua organisaation jokaiselle tasolle. Usein auttaa, että huoneessa on joku, jonka tehtävänä on fasilitoida keskustelua sen sijaan, että hän puolustaisi jotain tiettyä numeroa.

Budjetti on se, missä haluat olla. Ennuste on se, mihin olet menossa. Johtaminen on näiden välinen matka.

Jos tarkastelet yrityksesi tai sijoituskohteesi ensi vuoden budjettia, yksi kysymys kannattaa kysyä: Näetkö, miten yritys tekee rahaa – ja missä sen kasvun pullonkaula piilee?

Lue lisää interim CFO-palvelusta