Maria Koskenmaa
maria.koskenmaa@emu.fi
Lukuaika 4 min Julkaistu 05.05.2025
Vuosiloma on monelle työntekijälle vuoden odotetuin aika – mahdollisuus levätä, ladata akkuja ja viettää aikaa omien mieltymysten mukaan. Samalla vuosilomaan liittyy paljon käytännön kysymyksiä, joihin vastaukset eivät aina ole itsestään selviä. Kokosimme tähän blogiin yleisimmät kysymykset ja vastaukset vuosilomasta Suomessa.
1. Kuinka paljon vuosilomaa kertyy? | 2. Miten vuosiloma kertyy määräaikaisessa työsuhteessa? | 3. Kuinka monta lomapäivää kertyy osa-aikatyötä tekevälle? | 4. Miten loma-ajan palkka lasketaan? | 5. Mitä jos työaika ja palkkaustapa vaihtuu kesken lomanmääräytymisvuoden? | 6. Milloin vuosiloman saa pitää? | 7. Voiko loman pitää osissa? | 8. Saako lomaa pitää koeajalla? | 9. Voiko vuosilomaa siirtää tai säästää? | 10. Voiko työnantaja määrätä loman ajankohdan? | 11. Saavatko kaikki lomarahaa? | 12. Mitä jos sairastuu lomalla? | 13. Voiko vuosiloman vaihtaa rahaksi? | 14. Mikä lasketaan lomapäiväksi? | 15. Mitä jos en halua pitää lomaa? | 16. Miten vuosiloma kertyy, jos olen osan vuodesta poissa (esim. sairauslomalla tai opintovapaalla)? | 17. Onko minulla oikeus lomaan, jos teen keikkatyötä tai tarvittaessa töihin kutsuttavana? | 18. Miten vuosilomaa kertyy vanhempainvapaalla? | 19. Voiko vuosilomaa pitää hoitovapaan tai vanhempainvapaan jälkeen? | 20. Entä jos vaihdan työpaikkaa kesken vuoden?
Työsuhteen keston ja työehtosopimuksen (TES) mukaan vuosilomaa kertyy yleensä joko 2 arkipäivää kuukaudessa (alle vuoden kestänyt työsuhde) tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa (yli vuoden jatkunut työsuhde). Lue lisää vuosiloman kertymisestä aiemmasta vuosilomiin liittyvästä blogikirjoituksesta täältä. Huom! Lomanmääräytymiskausi on 1.4.–31.3., ei kalenterivuosi.
Vuosilomaa kertyy myös osa-aikatyötä tekevälle 2 arkipäivää kuukaudessa (alle vuoden kestänyt työsuhde) tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa (yli vuoden jatkunut työsuhde). Myös vuosilomapäiviä kuluu viikon lomalta samaan tapaan kuin kokoaikaista työtä tekevällä, eli 6 lomapäivää, vaikka työntekijällä olisi joukossa omia vapaapäiviä. Sen sijaan lomapalkan laskentaan vaikuttaa se tekeekö työntekijä koko- vai osa-aikaisesti töitä.
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskenta riippuu työntekijän palkkaustavasta. Vuosilomalaissa on kolme erilaista laskentatapaa. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Lue lisää lomapalkan laskennasta EMUn blogista.
Lomaa voi pitää koeajalla, jos lomaa on kertynyt ja työnantaja sen hyväksyy. Lomatoive kannattaa ilmoittaa kuitenkin ajoissa. Eli toisin sanoen lomaa on mahdollista pitää myös ennakkoon työnantajan suostumuksella, vaikka oikeasti tällä hetkellä 1.4. alkaen kertyvät lomat tulisivat pidettäväksi vasta seuraavan vuoden kesällä.
Kyllä, työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta, mutta hänen on kysyttävä työntekijän toivetta loma-ajankohdalle ennen päätöstä. Työntekijän toiveet tulee ottaa huomioon kohtuullisuusarvion perusteella. Loma-ajankohdasta on ilmoitettava vähintään kuukautta (poikkeustapauksessa kahta viikkoa) ennen loman alkua.
Jos sairastut ennen lomaa tai loman aikana, sinulla on oikeus siirtää loma myöhemmäksi. Loman siirtoon liittyy omavastuu, jos sairastuu loman aikana. Omavastuuaika on korkeintaan kuusi päivää. Vuosilomalaki takaa kaikille vähintään neljän viikon vuosiloman terveenä.
Sairausloma täytyy ilmoittaa työnantajalle viipymättä ja toimittaa tarvittaessa lääkärintodistus. Sairastumisen vuoksi siirretty loma voidaan pitää myöhemmin sovittuna ajankohtana.
Yleensä lomapäiviksi lasketaan kaikki arkipäivät, eli myös lauantait, mutta ei pyhäpäiviä tai muita arkipyhiä. Näin esimerkiksi viiden päivän lomaviikko kuluttaa kuusi lomapäivää. Huomioitavaa kuitenkin on, että sellaista sääntöä ei ole olemassa, että vuosilomaan pitäisi sisältyä tietty vähimmäismäärä lauantaita.
Vuosiloma on paitsi oikeus myös velvollisuus, jonka tarkoituksena on turvata työntekijän jaksamista. Lakiin ja sopimuksiin perustuvat säännöt varmistavat sen, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus levätä työnsä vastapainoksi. Jos sinulla on erityistilanteita tai kysymyksiä, kannattaa kääntyä oman työnantajan puoleen – yhdessä löytyy varmasti paras ratkaisu!
+358 40 738 7209
fredrik.widenas@emu.fi
Fusce dignissim ante sit amet ante dapibus
porttitor. Nam ornare arcu a eleifend fermentum. Fusce eu vulputate eros. Donec non tempor leo.
Kerro meille tarpeitasi ja olemme sinuun
yhteydessä mahdollisimman pian.