Lukuaika 3 min Julkaistu 20.08.2025

Yrityksen perustaminen Ruotsiin: Vältä nämä 5 yleistä virheolettamaa

Kirjoittanut

EMU Growth Partners

Kansainvälistyminen ei ole sprintti vaan maraton – ja kuten maratonilla, onnistuminen riippuu usein siitä, ketkä ovat mukana tukemassa matkan varrella. Yrityksen perustaminen Ruotsiin tuo mukanaan monia hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia haasteita. Usein alkuvaiheessa törmätään oletuksiin, jotka johtavat viivästyksiin tai kalliisiin virheisiin. Tähän blogiin kokosimme viisi hyvin yleistä virheolettamaa hallinnon näkökulmasta – ja miten ne kannattaa ottaa haltuun ajoissa.

Totuus on toinen. Ruotsissa paikallisen y-tunnuksen saaminen edellyttää paperihakemuksia, ja käsittelyaika voi venyä jopa kahdeksaan viikkoon. Ilman y-tunnusta ei saa pankkitiliä – ja ilman pankkitiliä ei makseta palkkoja tai lähetetä laskuja. Eli käytännössä yrityksen toiminta ei voi alkaa ennen kuin kaikki tämä on hoidettu.

Vaikka pankin nimi olisi sama kuin Suomessa, se ei tarkoita, että asiat hoituvat helposti. Ruotsissa aloitetaan usein alusta, ja jokainen vaihe vie aikaa. Tämän takia osa yrityksistä ostaa valmiin “hylly-yrityksen” – siis jo rekisteröidyn yhtiön, jonka voi ottaa heti käyttöön. Toinen vaihtoehto on palkata paikallinen tilitoimisto hoitamaan paperit kuntoon nopeuttamaan prosessia. Mikäli y-tunnusta ei hanki, vaan ajatus on pyörittää toimintaa ainoastaan suomalaisena yrityksenä, voi tämä vaikeuttaa erityisesti erilaisten vakuutusten saamista. Yrityksen perustaminen Ruotsiin vaatii siis aikaa ja kirjaimellisesti paperitöitä, vaikka Suomessa on jo totuttu digitaaliseen asiointiin viranomaisten ja eri tahojen kanssa.

1. “Yrityksen perustaminen Ruotsiin sujuu yhtä jouhevasti kuin Suomessa.”

Kun yrityksellä on toimintaa useammassa maassa, taloushallinto pitää saada toimimaan järkevästi. Siksi moni miettii, pitäisikö käyttää yhtä ja samaa järjestelmää kaikissa maissa. Vastaus on: riippuu.

Ruotsissa taloushallinnon järjestelmät on usein rakennettu eri tavalla kuin Suomessa. Kun käytetään paikallisia järjestelmiä, saadaan asiat sujumaan helpommin ja automaattisesti. Yhteinen, konsernin kattava järjestelmä voi vaikuttaa elegantilta ratkaisulta, mutta se voi tuottaa merkittäviä kustannuksia ja vaatia paljon paikallista räätälöintiä. Pahimmillaan asiakas jää yksin vastuuseen järjestelmän toimivuudesta ja raportointitarpeista. Tärkeintä ei ole se, että kaikki näyttää samalta, vaan että saat oikeaa tietoa johtamisen tueksi. Jo alkuvaiheessa kannattaa miettiä: mitä lukuja haluat seurata? Haluatko nähdä myynnin maittain? Kustannukset tiimeittäin? Tästä kannattaa jutella tilitoimistokumppanin kanssa heti alussa, niin asiat rakennetaan oikein.

Kansainvälistyvä yritys joutuu pohtimaan järjestelmävalintojaan siis myös strategisesti. Usein paras ratkaisu on rakentaa yhteinen raportointikerros, johon tuodaan kummankin maan järjestelmistä tärkeimmät mittarit ja KPI:t. On tärkeää keskustella kumppanin kanssa siitä, mitä halutaan ymmärtää – onko järkevämpää seurata esimerkiksi kustannuspaikkoja vai toimipaikkoja? Hyvä taloushallinnon kumppani ei pelkästään täytä velvoitteita vaan auttaa rakentamaan näkymää liiketoiminnan ytimeen.

2. “Sama taloushallinnon järjestelmä toimii molemmissa maissa.”

Ei ole. Yrityksen perustaminen Ruotsiin nostaa selkeästi esille sen, ettei kirjanpito ole Ruotsissa yhtä standardoitu kuin Suomessa. Siellä yritykset rakentavat usein oman, liiketoimintaa palvelevan tilirakenteen, joka voi poiketa merkittävästi suomalaisesta mallista – jopa toimialan sisällä. Järkevää onkin usein ruotsalaisen kirjanpidon kohdalla toteuttaa johtamisen tueksi räätälöityjä ratkaisuja, jotka kertovat yrityksen taloudesta halutut asiat.

Tämä vaikuttaa kaikkeen: raportointiin, tilinpäätöksiin ja datan tulkintaan. Vaikka raporttinimi olisi sama, sisältö voi olla eri. Lisäksi aikataulut ja viranomaisvaatimukset eroavat: esimerkiksi alv-raportointi ja tilinpäätöksen aikarajat noudattavat Ruotsin sääntöjä, eivät suomalaisia tottumuksia.

3. “Kirjanpidon käytännöt ovat suurin piirtein samat kuin Suomessa.”

Kun yritys lähettää ensimmäisen työntekijänsä Ruotsiin, ei voida vain kopioida suomalaista työsopimusta. Ruotsissa työsopimusten ehdot perustuvat paikalliseen työlainsäädäntöön, ja suomalainen sopimus voi aiheuttaa ongelmia sekä työntekijälle että työnantajalle. Palkkaus, vakuutukset ja edut on mietittävä paikallisesti: esimerkiksi sairaspäivärahan maksujärjestelmä eroaa merkittävästi Suomen mallista, ja verovapaita etuja on Ruotsissa huomattavasti vähemmän. Tämän vuoksi on tärkeää konsultoida paikallista asiantuntijaa jo ennen ensimmäisiä työsopimuksia. Tee asiat oikein heti alussa – se säästää aikaa, rahaa ja mainehaittoja myöhemmin.

4. “Työsopimukset voi käytännössä kopioida Suomesta.”

Ei kannata. Hallinto ei ole taustajärjestely, joka hoidetaan “sitten kun ehtii” – se on kansainvälistymisen perusta. Yrityksen perustaminen Ruotsiin vaatii kunnolliset rakenteet ja todennäköisesti myös luotettavat kumppanit hallinnollisten asioiden käynnistämiseksi sekä pyörittämiseksi. Ruotsissa operointi vaatii paikallista osaamista, selkeitä prosesseja ja ymmärrystä lainsäädännöstä, viranomaisista ja kulttuurieroista. Kun hallinto rakennetaan oikein heti, vältetään turhat riskit ja resurssihävikki myöhemmin.

Fiksu alku säästää rahaa, aikaa ja mainehaittoja. Kumppani, joka tuntee numerot, lait ja tavat, ei ole vain toteuttaja – vaan strateginen osa tiimiäsi. EMU on juuri tällainen kumppani Ruotsiin suuntaaville suomalaisyrityksille.

Lue myös nämä artikkelit:

Lähde:

EMU osallistui Kauppakamarin järjestämään “Etabloituminen ja kasvu - Johda oikein Ruotsin markkinoilla” -tilaisuuteen yhtenä asiantuntijoista. Tämä blogiteksti pohjautuu tilaisuudessa Anna-Bella Packwoodin ja Fredrik Widenäsin (EMU Growth Partners) pitämään puheenvuoroon.