Lukuaika 4 min Julkaistu 30.07.2025

Suomalainen yritys Ruotsissa: ruotsalainen bisneskulttuuri lyhyesti

Kirjoittanut

EMU Growth Partners

Ruotsi on Suomen merkittävin kauppakumppani, ja monelle suomalaiselle yritykselle luonteva ensikohde kansainvälistymisessä. Maat jakavat pitkän yhteisen historian ja monia kulttuurisia piirteitä, mutta liiketoimintaympäristössä on myös olennaisia eroja, jotka on hyvä tunnistaa onnistuneen markkinoille menon varmistamiseksi. Millainen on ruotsalainen bisneskulttuuri? Tässä blogissa lyhyt katsaus ehkäpä hieman myös stereotypisiin käsityksiin niin ruotsalaisesta kuin suomalaisesta bisneskulttuurista. Stereotypiat voivat tarjota hyödyllisen lähtökohdan kulttuurien ymmärtämiseen – ne auttavat jäsentämään vierasta toimintaympäristöä ja valmistautumaan esimerkiksi vuorovaikutustilanteisiin. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että stereotypiat ovat yleistyksiä, eivät tarkkoja kuvauksia todellisuudesta. Niihin luottaminen liiaksi voi johtaa virheellisiin odotuksiin tai estää yksilöllisen vaihtelun ja tilanteen kokonaiskuvan hahmottamisen. Siksi stereotypiat kannattaa nähdä suuntaa-antavina havaintoina, ei toimintamalleina sellaisenaan. Toimintaympäristönä Ruotsi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia, ja suomalainen yritys voi ne hyödyntäessään vakiinnuttaa toimintansa ja menestyä myös kansainvälisesti.

Ruotsalaisessa päätöksenteossa konsensuksen hakeminen on keskeistä ja se lienee myös yleisin stereotypia ruotsalaisesta bisneskulttuurista. Konsensus tarkoittaa yhteisymmärrystä – tilannetta, jossa kaikki osapuolet hyväksyvät päätöksen tai näkemyksen, vaikka se ei välttämättä ole jokaisen ensisijainen toive.

“Diskuteeraus” sanaa käytetäänkin leikkimielisesti kuvaamaan ruotsalaista keskustelukulttuuria, joka on perusteellinen, osallistava ja joskus hidas keskusteluprosessi ennen päätöksiä. Vaikka nämä perusteelliset keskustelut saattaa vaikuttaa hitailta, tukevat ne luottamuksen rakentumista ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet kokevat tulleensa kuulluiksi. Keskustelu ei aina etene suoraan asiaan, vaan tärkeää on luoda yhteys, kuunnella ja antaa tilaa erilaisille näkemyksille. Bisneskulttuurissa konsensuksen tavoittelu merkitsee sitä, että päätöksiä ei tehdä yksipuolisesti, vaan keskustellaan, kuunnellaan ja sovitetaan eri näkemyksiä yhteen ja sitä, että tavoitteena on saada kaikkien hyväksyntä tai ainakin sitoutuminen yhteiseen lopputulokseen. Suomalainen yritys Ruotsissa voi kohdata haasteita sopeutuessaan tähän päätöksentekokulttuuriin, jossa nopeuden sijaan painotetaan osallistavuutta ja yhteisymmärrystä.

Haasteeksi konseksuksen tavoittelussa voi muodostua konfliktien välttely. Epämiellyttäviä asioita käsitellään usein hienovaraisesti, ja suora puhe voi olla harvinaisempaa kuin Suomessa. Tämä ero voi vaikuttaa vuorovaikutuksen dynamiikkaan esimerkiksi palautetilanteissa.

Viestinnästä tärkeää on myös ymmärtää, että ruotsalaisessa työelämässä korostuvat inhimillisyys, vuorovaikutus ja työhyvinvointi. Työpaikoilla arvostetaan osallisuutta ja avointa keskustelua. Tunteet, yksilöllisyys ja hyvinvointi eivät ole irrallisia liike-elämästä, vaan luonnollinen osa sitä. Kysymykset kuten "Miltä tämä sinusta tuntuu?" tai "Mitä ajattelet tästä?" ovat olennainen osa päätöksentekoa – ei vain kohteliaisuutta, vaan keinoja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Ruotsalaisessa työelämässä arvostetaan täsmällisyyttä. Tapaamiset alkavat ja päättyvät ajallaan, ja keskustelulle varataan etukäteen suunniteltu aika. Samalla jätetään tilaa luovuudelle ja spontaanille ajattelulle – kaikkea ei tarvitse ratkaista agendan mukaan ja joskus kokouksella ei tarvitse olla agendaa ollenkaan. Tämä voi vaikuttaa suomalaisesta ajoittain jäsentymättömältä, mutta taustalla on halu kehittää asioita yhdessä avoimesti.

Epämuodolliset kahvihetket, fikat, ovat merkittävä osa työpäivää ja voivat olla jopa kalenteroituja. Ne tarjoavat tilaisuuden paitsi rentoon keskusteluun myös epäsuoraan palautteeseen ja ajatustenvaihtoon. Vaikka keskustelunaiheet voivat liittyä arkeen tai vapaa-aikaan, näissä hetkissä käsitellään usein myös työn kannalta olennaisia asioita.

Konsensuksen kulttuuri ja viestintä ruotsalaisessa yrityksessä

Ruotsalainen johtajuus on usein osallistavaa, tiimilähtöistä ja matalahierarkkista. Esihenkilö nähdään ennen kaikkea koordinoijana, mahdollistajana ja tukijana, ei niinkään kontrolloivana auktoriteettina. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että esihenkilö osallistuu arjen tehtäviin, kuten tilavarauksiin, kokousmuistioiden laatimiseen tai tiimipalavereiden fasilitointiin – samoin kuin muutkin tiimin jäsenet.

Tällainen johtamistyyli perustuu luottamukseen ja itsenäisyyteen: oletuksena on, että työntekijät osaavat ja haluavat tehdä työnsä hyvin, kun heille annetaan selkeä suunta ja mahdollisuus vaikuttaa. Suomalainen yritys Ruotsissa saattaa alkuun yllättyä tästä johtamistyylistä, joka korostaa yhteistä vastuunkantoa muodollisen johtovallan sijaan. Johtajuus rakentuu enemmän vuorovaikutuksen, valmentavan otteen ja läsnäolon kuin titteleiden varaan.

Ruotsalaisessa kulttuurissa esihenkilön ei odoteta "johtavan edestä", vaan pikemminkin rakentavan yhteisen suunnan ja varmistavan, että kaikki tulevat mukaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita johtajuuden puuttumista – päinvastoin. Ruotsalainen johtajuus edellyttää hyvää tunneälyä, kuuntelemisen taitoa ja kykyä navigoida monimutkaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esihenkilön on osattava luoda turvallinen ilmapiiri, jossa mielipiteet tulevat esiin ja jossa palautetta voidaan antaa rakentavasti. Päätöksentekoa ei johdeta ylhäältä alas, vaan se etenee usein yhteisen keskustelun kautta. Tavoitteena on, että tiimi kokee omistajuutta päätöksistä ja sitoutuu niihin aidosti.

Haasteena voi olla, että päätöksiä joudutaan kypsyttelemään pitkään, ja joskus tarvitaan selkeämpää suunnan näyttämistä kuin mitä kulttuurisesti on totuttu tarjoamaan. Suomalaiseen toimintakulttuuriin tottuneelle tämä voi näyttäytyä epämääräisyytenä tai johtajuuden puutteena, vaikka kyse on eri tavasta ymmärtää esihenkilörooli.

Johtajuus ja esihenkilötyö

Verkostoituminen on keskeinen osa ruotsalaista bisneskulttuuria – ei vain strateginen väline, vaan luonteva ja jatkuva osa arjen vuorovaikutusta. Tämän ei tarvitse olla muodollista: verkostot rakentuvat arjen keskusteluissa, kahvitauoilla ja yhteisissä projekteissa.

Ruotsissa tiedon jakaminen on osa luottamuksen rakentamista. Avoimuus nähdään lähtökohtana, ei poikkeuksena – se tarkoittaa esimerkiksi kokemusten, työkalujen ja myös epäonnistumisten jakamista. On tavallista kertoa: "Me kokeilimme tätä ratkaisua – tässä se toimi, tässä ei." Tällainen toimintatapa voi yllättää suomalaisen, joka on tottunut jakamaan tietoa enemmän tarpeen mukaan ja varovaisemmin.

Ruotsalaisessa työyhteisössä pyritään aktiivisesti madaltamaan kynnystä osallistua ja jakaa omaa osaamista, myös epämuodollisissa tilanteissa. Tämä rakentaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa tunnetta siitä, että kaikki ovat osa samaa kokonaisuutta.Tapaamisissa ja kokouksissa pyritään usein myös löytämään yhteisiä kontakteja, tuttuja organisaatioita tai jaettuja kokemuksia, joihin keskustelu voidaan ankkuroida. Suomalainen yritys Ruotsissa voi aluksi ihmetellä tätä avoimuuden ja epämuodollisuuden yhdistelmää, mutta ajan myötä se usein havaitaan tehokkaaksi tavaksi rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä.

Lisäksi leikkimielisyys ja yhteisölliset hetket ovat osa työelämän dynamiikkaa. Leikit, pelilliset elementit tai yhdessä rakennetut epämuodolliset tapahtumat – kuten tietovisat, teemakokoukset tai virtuaalikahvit – eivät ole pelkästään ajanvietettä, vaan keino vahvistaa luottamusta, madaltaa hierarkioita ja luoda inhimillistä työilmapiiriä. Tällainen lähestymistapa voi tuntua suomalaisesta kevyeltä tai jopa epäolennaiselta, mutta sen arvo korostuu etenkin luottamuksen ja yhteistyön rakentamisessa.

Verkostoituminen ja tiedon jakaminen

Ruotsissa suomalaisia arvostetaan usein erityisesti luotettavuuden, tarkkuuden ja suoraviivaisuuden vuoksi. Suomalaiset nähdään henkilöinä, jotka seisovat sanojensa takana ja uskaltavat tehdä päätöksiä. Nämä piirteet koetaan usein arvokkaiksi vastapainoksi konsensukseen perustuvassa kulttuurissa.

Kulttuuria ei voi oppia vain lukemalla. Kulttuurien välinen ymmärrys syntyy ennen kaikkea kokemuksen kautta. Ennakkovalmistautuminen, kuten kulttuurierojen tunnistaminen ja stereotyyppisten käsitysten kriittinen tarkastelu, tarjoaa hyödyllisen pohjan. Lopulta tärkeintä ovat avoin mieli, kuuntelemisen taito ja halu rakentaa luottamusta – riippumatta siitä, missä markkinassa toimitaan.

Tilitoimistomme tarjoaa kansainvälistymispalvelut yrityksille ja Nordic-tiimimme palvelee sinua mielellään niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Ole yhteydessä ja katsotaan, miten voimme auttaa

Suomalaiset ruotsalaisten silmin

EMU osallistui Kauppakamarin järjestämään “Etabloituminen ja kasvu - Johda oikein Ruotsin markkinoilla” -tilaisuuteen yhtenä asiantuntijoista. Tämä blogiteksti pohjautuu tilaisuudessa Heli Blombergin (Enterprise European Network (EEN)) pitämään puheenvuoroon. Puheenvuoron voit katsoa myös tallenteelta.

Lisäksi löydät lisää artikkeleita aiheesta: